<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" version="2.0">
  <channel>
    <title>Selkeyttämö Oy Blog</title>
    <link>https://selkeyttamo.fi/blog</link>
    <description>Selkeyttämön blogi, jossa käsitellään työnohjausta ja työelämää eri kulmilta</description>
    <language>fi</language>
    <pubDate>Wed, 27 May 2026 13:50:45 GMT</pubDate>
    <dc:date>2026-05-27T13:50:45Z</dc:date>
    <dc:language>fi</dc:language>
    <item>
      <title>”Nuoriso on aina pilalla” eli sukupolvet ja johtaminen</title>
      <link>https://selkeyttamo.fi/blog/nuoriso-on-aina-pilalla-eli-sukupolvet-ja-johtaminen</link>
      <description>&lt;div class="hs-featured-image-wrapper"&gt; 
 &lt;a href="https://selkeyttamo.fi/blog/nuoriso-on-aina-pilalla-eli-sukupolvet-ja-johtaminen" title="" class="hs-featured-image-link"&gt; &lt;img src="https://selkeyttamo.fi/hubfs/Nimet%C3%B6n%20(LinkedIn-postaus).png" alt="Stereotypioita eri sukupolvista työssä. Lähde: https://www.purdueglobal.edu/education-partnerships/generational-workforce-differences-infographic/" class="hs-featured-image" style="width:auto !important; max-width:50%; float:left; margin:0 15px 15px 0;"&gt; &lt;/a&gt; 
&lt;/div&gt; 
&lt;p&gt;Viime aikoina muun muassa Hesarin mielipidepalstalla on keskusteltu sukupolvien eroista työpaikalla. (Kannattaa lukea esim. &lt;a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012009935.html"&gt;tämä&lt;/a&gt; varsin erinomainen kirjoitus.)&lt;/p&gt;</description>
      <content:encoded>&lt;p&gt;Viime aikoina muun muassa Hesarin mielipidepalstalla on keskusteltu sukupolvien eroista työpaikalla. (Kannattaa lukea esim. &lt;a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012009935.html"&gt;tämä&lt;/a&gt; varsin erinomainen kirjoitus.)&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Olen kuullut ennenkin, että nuoriso on pilalla. Kuulun x-sukupolveen ja meistä sanottiin jo 80-luvulla halveksuen, että meille työ ei ole niin tärkeää kuin aiemmille sukupolville. Nykyinen keskustelu kuulostaakin vanhan lämmittelyltä muutamalla uudella mausteella.&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Olen johtanut viime vuodet pääasiassa milleniaaleja ja työyhteisöön on tullut enenevässä määrin myös z-sukupolven edustajia. Vaativia tilanteita on tullut työurallani kuitenkin vastaan kaikenikäisten kanssa.&amp;nbsp; Olen tämän pohjalta&amp;nbsp;taipuvainen ajattelemaan että erot sukupolvien välillä ovat pienempiä kuin keskustelun perusteella voisi päätellä. Viimeaikainen tutkimuskin &lt;a href="https://www.linkedin.com/posts/beneubanks_for-years-weve-been-told-the-workplace-is-activity-7437536488482893824-8fwa?utm_source=share&amp;amp;utm_medium=member_desktop&amp;amp;rcm=ACoAAAy7DAwBo9h5MUAkjM9eYtF_ipFByPC0gJk"&gt;puoltaa&lt;/a&gt; tätä näkemystä.&lt;br&gt;&lt;br&gt;Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Voi hyvin olla että meneillään oleva keskustelu johtuu osin siitä, että työelämässä pidempään olleet kokevat nuorempien mukanaan tuoman väistämättömän muutoksen ahdistavaksi. Lisäksi keskustelu voi kummuta siitäkin, että eri-ikäisten työntekijöiden elämänvaiheet eroavat toisistaan. Yhdet näkevät jo eläkkeen edessään, toiset elävät ruuhkavuosia pienten lasten kanssa ja kolmansien ura on vasta alussa.&amp;nbsp;Joka tapauksessa valittaminen ja syyn kaataminen nuorempien niskaan, muutoksen hyväksymisen sijaan, ei ole kovin rakentava tapa suhtautua asiaan. Kuka olikaan se, jolla on liikaa tunteita käsiteltäväksi?&lt;br&gt;&lt;br&gt;&lt;a href="https://www.linkedin.com/pulse/why-conflicts-workplace-necessary-success-chelsea-sihombing?utm_source=share&amp;amp;utm_medium=member_ios&amp;amp;utm_campaign=share_via"&gt;&lt;/a&gt;Muutos tuo mukanaan usein ristiriitoja. Konfliktien takana voivat olla mm. erot (eri sukupolvien edustajien) toimintatavoissa ja odotuksissa. Konfliktit ovat olennainen osa kaikkea ihmisten keskinäistä toimintaa ja ovat myös usein tärkeitä &lt;a href="https://www.linkedin.com/pulse/why-conflicts-workplace-necessary-success-chelsea-sihombing?utm_source=share&amp;amp;utm_medium=member_ios&amp;amp;utm_campaign=share_via"&gt;organisaatioiden kehittymisen kannalta.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Johtajan vastuulla on huolehtia yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja konfliktien rakentavasta&amp;nbsp;käsittelystä, sekä siitä että organisaation toimintatavat ovat riittävän joustavat työntekijöiden tarpeisiin nähden. Johtajilta sopii odottaa rohkeutta kohdata muutos ja siitä aiheutuvat tunteet työyhteisössä. Lisäksi meidän kaikkien on tärkeää hyväksyä että jatkuva muutos on osa työelämää ja sen mukana on mentävä.&lt;/p&gt;  
&lt;img src="https://track-eu1.hubspot.com/__ptq.gif?a=145940105&amp;amp;k=14&amp;amp;r=https%3A%2F%2Fselkeyttamo.fi%2Fblog%2Fnuoriso-on-aina-pilalla-eli-sukupolvet-ja-johtaminen&amp;amp;bu=https%253A%252F%252Fselkeyttamo.fi%252Fblog&amp;amp;bvt=rss" alt="" width="1" height="1" style="min-height:1px!important;width:1px!important;border-width:0!important;margin-top:0!important;margin-bottom:0!important;margin-right:0!important;margin-left:0!important;padding-top:0!important;padding-bottom:0!important;padding-right:0!important;padding-left:0!important; "&gt;</content:encoded>
      <pubDate>Wed, 27 May 2026 13:50:45 GMT</pubDate>
      <author>vellu.taskila@selkeyttamo.fi (Vellu Taskila)</author>
      <guid>https://selkeyttamo.fi/blog/nuoriso-on-aina-pilalla-eli-sukupolvet-ja-johtaminen</guid>
      <dc:date>2026-05-27T13:50:45Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Johtajan jaksamisesta</title>
      <link>https://selkeyttamo.fi/blog/johtajan-jaksamisesta</link>
      <description>&lt;div class="hs-featured-image-wrapper"&gt; 
 &lt;a href="https://selkeyttamo.fi/blog/johtajan-jaksamisesta" title="" class="hs-featured-image-link"&gt; &lt;img src="https://selkeyttamo.fi/hubfs/vecteezy_work-happiness-or-job-satisfaction-passion-or-enjoyment_21824896.jpg" alt="Henkilö istuu läppäri sylissä hymyilevän emojin pään päällä. Kuva: &lt;a href=&amp;quot;https://www.vecteezy.com/free-vector/employee-wellbeing&amp;quot;&gt;Employee Wellbeing Vectors by Vecteezy&lt;/a&gt;" class="hs-featured-image" style="width:auto !important; max-width:50%; float:left; margin:0 15px 15px 0;"&gt; &lt;/a&gt; 
&lt;/div&gt; 
&lt;p&gt;Luen paraikaa Risto Havusen kirjaa &lt;a href="https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/jaksamisen-opas-esihenkilolle/5071395"&gt;Jaksamisen opas esihenkilölle&lt;/a&gt;.&amp;nbsp;Olen itse esihenkilöasemassa ja arvelen kirjasta olevan&amp;nbsp;hyötyä myös roolissani työnohjaajana.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description>
      <content:encoded>&lt;p&gt;Luen paraikaa Risto Havusen kirjaa &lt;a href="https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/jaksamisen-opas-esihenkilolle/5071395"&gt;Jaksamisen opas esihenkilölle&lt;/a&gt;.&amp;nbsp;Olen itse esihenkilöasemassa ja arvelen kirjasta olevan&amp;nbsp;hyötyä myös roolissani työnohjaajana.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;  
&lt;p&gt;Havahduin kirjaa lukiessani siihen, että usein jaksaminen nähdään yksilön ongelmana ja siitä huolenpitäminen hänen vastuunaan. Tämä tuli esiin myös tänään Hesarissa julkaistussa Päivi Kolun Minä väitän -sarjan &lt;a href="https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011155235.html"&gt;kirjoituksessa&lt;/a&gt;. Tämä vielä korostuu johtajien kohdalla, sillä johtajan rooli on usein yksinäinen ja paineet kovat. Yhteiskunnassamme ihaillaan presidentti Stubbin kaltaisia johtajia, jotka lähtevät lenkille aamuviideltä, minkä jälkeen alkaa pitkä työpäivä. Mutta tosiasiassa harva meistä kykenee samaan, ainakaan jatkuvasti.&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Olen sitä mieltä, että työssäjaksaminen on pääasiassa organisaation vastuulla. Yksilön elintavat ja elämäntilanne toki vaikuttavat jaksamiseen merkittävästi, mutta organisaation odotukset ja tuki johtajalle ovat ne, jotka ratkaisevat miten hän voi työssään.&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Jos johtaja voi huonosti, hänen vastuullaan olevan organisaation johtaminen kärsii. Tämä näkyy mm. strategisen ajattelun puutteena, sekä hänen tiimissään olevien henkilöiden huonona johtamisena. Viime aikoina paljon julkisuudessa peräänkuulutettu tuottavuus kärsii.&lt;/p&gt; 
&lt;p&gt;Mikä sitten neuvoksi? Organisaatiossa olisi hyvä olla määriteltynä kohtuulliset, saavutettavissa olevat tavoitteet johtajalle. Lisäksi jokaisen johtajan työmäärää pitäisi seurata säännöllisesti esihenkilön toimesta. Ihan johtamisen perusasioita siis. Tarvittaessa esimerkiksi työnohjaus voi auttaa jaksamisen tukemisessa. Lisäksi joustavuus työajoissa ja etä-/lähityön osalta&amp;nbsp;tukee eri tilanteissa yksityiselämän puolella. Näitä voivat olla esimerkiksi omaisen sairastuminen tai lapsiperhearkeen liittyvät vaatimukset viedä/noutaa lapsi päiväkodista tiettyyn kellonaikaan mennessä.&lt;/p&gt;  
&lt;img src="https://track-eu1.hubspot.com/__ptq.gif?a=145940105&amp;amp;k=14&amp;amp;r=https%3A%2F%2Fselkeyttamo.fi%2Fblog%2Fjohtajan-jaksamisesta&amp;amp;bu=https%253A%252F%252Fselkeyttamo.fi%252Fblog&amp;amp;bvt=rss" alt="" width="1" height="1" style="min-height:1px!important;width:1px!important;border-width:0!important;margin-top:0!important;margin-bottom:0!important;margin-right:0!important;margin-left:0!important;padding-top:0!important;padding-bottom:0!important;padding-right:0!important;padding-left:0!important; "&gt;</content:encoded>
      <category>esihenkilö</category>
      <category>johtaminen</category>
      <category>jaksaminen</category>
      <pubDate>Mon, 21 Apr 2025 08:49:27 GMT</pubDate>
      <author>vellu.taskila@selkeyttamo.fi (Vellu Taskila)</author>
      <guid>https://selkeyttamo.fi/blog/johtajan-jaksamisesta</guid>
      <dc:date>2025-04-21T08:49:27Z</dc:date>
    </item>
  </channel>
</rss>
